Suolahden sankarihautausmaa

Pian kirkon valmistumisen jälkeen vuonna 1940 käynnistettiin sankarihautausmaan kunnostamistyöt. Tauno Kovanen oli ensimmäinen sankarivainaja, joka laskettiin Suolahden kirkkopiirin siunattuun maahan. Nämä Suolahden sankarihautausmaan ensimmäiset hautajaiset olivat heinäkuussa 1941.

KUVA Kunnianosoitus sankarihaudalla v. 1943. JR50 valokuva-arkisto.

Suolahden seurakuntayhdistyksen johtokunnan kokouksessa Suolahden pappilassa lokakuussa vuonna 1945 ehdotettiin, että hautausmaan ja samalla sankarihautausmaan suunnitteluun pyydettäisiin asiantunteva henkilö. Kokouksessa olivat läsnä Impi Sirkka, Silja Riva, Hilma Väisänen, Samuli Aaltonen, Matti Väisänen, Simo Niemi, L. Hämäläinen, Alfred Kantola, Kalle Wacklin ja Sirkka Hakasalo. Suolahden kirkonhoitotoimikunnan kokouksessa joulukuussa 1945 annettiin pastori Aaltosen tehtäväksi nostaa Äänekoskella sijaitsevasta Pohjoismaiden Yhdyspankin konttorissa olevasta Sankaripatsasrahastosta Suolahden seurakunnalle tuleva osa. (Ptk 18.12.1945)

Vuonna 1946 todettiin, että sankarihaudalla olevat ristit olivat menneet arveluttavan huonoon kuntoon. Lisäksi jollekin haudalle oli omaisten toimesta pystytetty kivinen muistomerkki, mikä sai aikaan kirjavuuden hautausmaalle. Keskustelun jälkeen päätettiin muodostaa toimikunta, johon valittiin opettaja Martti Rehtijärvi, insinööri Johannes Vuotila ja pastori K. S. Aaltonen. Toimikunnan tehtävänä oli suunnitella sankarihaudan järjestely ja rahoitus siten, että työt voitaisiin toteuttaa seuraavana keväänä. Evästyksenä esitettiin, ettei yksityisille haudoille tulisi mitään varsinaista muistomerkkiä vaan sen sijaan pystytettäisiin yhteinen monumentti, johon tulisi kaikkien vainajien nimet.

Toimikunta antoi kirkkohallintokunnalle ja sankarivainajien omaisille mahdollisuuden esittää mielipiteensä suunnitelmasta. Tämän lisäksi kirkkokuulutuksella ja muilla tavoin tiedotettiin seurakuntalaisille ja sankarivainajien omaisille sankarihaudan järjestelyistä. (Ptk 30.8.1946)

Tammikuussa 1947 käsiteltiin toimikunnan kahta ehdotusta sankarihaudan kunnostamiseksi. Harkittuaan asiaa kirkkohallintokunta päätti yksimielisesti ehdottaa valtuustolle opettaja Rehtijärven ehdotuksen hyväksymistä ennen kuin urakkasopimus patsaan valmistamisesta tehdään. Asian esittely sankarivainajien omaisille, kirkkoneuvostolle, valtuustolle ja kauppalanhallitukselle annettiin Rehtijärven ja pastori Aaltosen tehtäväksi. Kauppalanhallitukselta anottiin hankkeelle tukea 75 000 mk.  Tätä varten sihteeri toimitti ”tarpeelliset paperit” veturinkuljettaja Kalle Helanderille, joka oli kirkkovaltuuston ja kauppalanhallituksen jäsen. Hankkeen rahoittamiseksi järjestettiin paikkakunnalla suurkeräys, jossa olivat mukana listakerääjät, Martat, liikemiehet, puuyhtiöt sekä muut yritykset ja liikkeet. Puuhamiehinä olivat myös kauppias Nestori Leppänen ja piiriesimies Otto Teittinen. (Ptk 30.1.47)

Maaliskuussa 1947 päätettiin antaa sodassa henkensä uhranneiden muistopatsaan perustustyöt urakalle. Urakkatarjoukset jätettiin kirkkohallintokunnalle huhtikuun alussa. Sementinostoluvan anoi ratamestari Koponen, joka laati myös urakkatarjouksen. Sodan uhrien muistopatsaan perustustöiden suorittamisesta jätettiin kaksi urakkatarjousta. Urakkatyöt päätettiin yksimielisesti antaa Viljakaisen työryhmän tehtäväksi. Ratamestari Koponen laati urakkasopimuksen ja toimi työnvalvojana. (Ptk 30.3.1947 ja ptk 9.4.1947). Kunnostamistyöt edistyvät hyvää vauhtia ja patsas valmistui suunnitelman mukaan juhannukseen mennessä.

Suolahden sankaripatsaan paljastusjuhlaa vietettiin 22.6.1947. Pian juhlan jälkeen tehtiin pieniä korjauksia sankaripatsaaseen.

KUVA Sankaripatsaan paljastusjuhla 22.6.1947. Vanhan Äänekosken Kotiseutuyhdistys ry.

Sankarihautausmaata on kunnostettu moneen otteeseen vuosien varrella. Jokaiselle haudalle hankittiin nimikivi vuonna 1979. Nimikivet ovat jyväskyläläisen Vihersuunnittelu J. Rajalan käsialaa.

KUVA Sankaripatsas jouluaamuna 1967. Valokuvaamo Ossi Hintikka.

Muistomerkin päällä kohoaa malja, jonka soihdunmuotoinen lyhty valaisee hauta-alueen edustaa. Kirkonpuoleisella sivulla on teksti: Uskonto Koti Isänmaa. Muistomerkkiin on hakattu talvi- ja jatkosodassa kaatuneitten 103 suolahtelaisen nimet. Kaatuneista 27 on haudattu Äänekoskelle ja 16 muille paikkakunnille.