Nuoret kirkossa

Jumalanpalvelukset ja uskonelämä

Jumalanpalvelus                               

Osallistu jumalanpalveluksen toteuttamiseen!

Jumalanpalvelus on seurakuntalaisten yhteinen juhla, joka voidaan suunnitella ja toteuttaa yhdessä. Sinä olet tervetullut mukaan.

Jumalanpalveluksissa on monenlaisia tehtäviä ihan jokaiselle. Voit toimia esimerkiksi seuraavanlaisissa tehtävissä.

Aluekappalaiset kouluttavat ehtoollisavustajia, jotka toimivat papin apuna ehtoollisen jakamisessa.

Jumalanpalveluksissa luetaan Raamatun lukukappaleet ja esirukous - voit olla lukijana!

Kirkoissamme yleensä joku seurakuntalainen on toivottamassa tulijat tervetulleeksi jumalanpalvelukseen ja jakaa virsikirjan ovella.     
Kolehdin kerääminen kuuluu myös vapaaehtoistehtäviin.

Soitatko tai laulatko? Kanttorit ottavat mielellään sinut mukaan musiikin tekemiseen.

Usein jumalanpalveluksen jälkeen kokoonnutaan kirkkokahveille. Voit olla mukana järjestämässä kirkkokahveja.

Voit ilmoittautua erilaisiin tehtäviin suoraan työntekijöille; katso vapaaehtoiset

------------------------------------------------------------------------------------------------------------

JUMALANPALVELUSELÄMÄ ÄÄNEKOSKEN SEURAKUNNASSA

I                     ON RIEMU KUN SAAN TULLA

Jumalanpalvelus on Jumalan perheväen juhla, jossa luetaan Raamattua, rukoillaan ja lauletaan yhdessä. Usein jumalanpalveluksessa on myös tarjolla ehtoollinen, Jeesuksen ystävien ateria.

Jumalanpalvelus on aina avoin kaikille.  Jumala itse hoitaa meitä sanan ja sakramentin kautta. Saamme levätä hänen edessään ja vastaanottaa hänen armonsa ja rakkautensa.  Näin Hän varustaa meitä välittämään sovinnon ja rakkauden sanomaa niille ihmisille, joiden keskellä me elämme.

Tähän Jumalan perheväen yhteyteen kutsumme kaikkia äänekoskelaisia. Rakennamme yhdessä rikasta jumalanpalveluselämää, jossa kaikenlaiset ihmiset voivat löytää lepopaikan arjen kiireiden keskellä ja eväitä kristittynä elämiseen ja kasvamiseen. Jumalanpalveluselämämme antaa myös osallistujille tilaa etsiä ja löytää itselle sopiva tapa osallistua jumalanpalvelusten suunnitteluun ja toteutukseen.

Jumalanpalveluselämään kuuluvat messut, sanajumalanpalvelukset, perhekirkot, pikkukirkot, pyhäpäivän hartaudet ja arjen keskellä vietetyt rukoushetket. Kirkon perinnettä kunnioittaen etsimme myös uudenlaisia tapoja mahdollistaa Pyhän kohtaaminen – ei vain kirkoissamme, vaan myös siellä missä ihmiset elävät ja liikkuvat ja kokoontuvat yhteen.

Jumalanpalvelusyhteisöllä tarkoitetaan sitä ihmisten joukkoa, joka kokoontuu yhdessä kolmiyhteisen Jumalan eteen. Jumalanpalvelusyhteisö voi olla paikallinen – sellainen joukko, joka kokee omaa asuinpaikkaansa lähimpänä olevan kirkon kotikirkokseen. Jumalanpalvelusyhteisö voi rakentua myös jonkin teeman tai erityismessun ympärille – siitä hyvänä esimerkkinä ovat perhekerhoissa toteutettavat pikkukirkot tai aina vuorollaan jossakin Äänekosken seurakunnan kirkossa pidettävät koko seurakunnan yhteiset kirkkopyhät.

Tämä asiakirja antaa ohjeita jumalanpalvelustemme käytännön toteutukseen.  Jumalanpalvelus saa olla siihen osallistuvien ihmisten näköinen. Yhdessä tehty jumalanpalvelus puhuttelee, rakentaa yhteenkuuluvuutta ja herättää keskellämme uskoa, toivoa ja rakkautta.

II                   KAIKILLE TILAA RIITTÄÄ

Miten toimimme, että jumalanpalvelukseen osallistuvat kokevat olevansa tervetulleita? Mitä tulee ottaa huomioon, että kaikilla osallistujilla olisi hyvä ja turvallinen olo? Miten teemme tilaa Pyhän kohtaamiselle ja myös ihmisten kohtaamiselle?

Kutsu jumalanpalveluksiin näkyy ja kuuluu paikallislehden ilmoituksissa, paperitiedotteissa, seurakunnan kotisivuilla ja somessa. Liturgin tehtävä on huolehtia siitä, että jumalanpalveluksen tiedotteet ovat ajan tasalla. Usein on paikallaan laatia tapahtumasta erillinen mainos, jossa avataan tapahtuman sisältöä ja innostetaan ihmisiä osallistumaan. Jos kirkossa ei ole tavalliseen aikaan messua, siitäkin pitää tiedottaa hyvin ja ajoissa; kirkon ovillekin on laitettava info siitä, missä messu sinä pyhänä pidetään.

Yksinkertainen messun kaava on saatavilla virsikirjojen kanssa. Liturgi tai juontaja pitää huolen siitä, että kaikki osallistujat ovat perillä siitä, mitä milloinkin tapahtuu. Jokaisessa messussa myös kerrotaan tulevista tapahtumista ja kutsutaan ihmisiä osallistumaan. Joskus pienpiirien ja tapahtumien vastuuhenkilö voi pitää pienen infon tulevasta toiminnasta.

Läsnä olevan seurakunnan lisäksi huomioidaan myös nettiseurakunta. Striimatut jumalanpalvelukset tavoittavat niitäkin, jotka eivät syystä tai toisesta pääse kirkkoon. Striimaukseen pääsee mukaan kotisivujen fb-linkistä; osallistuminen ei edellytä fb:n jäsenyyttä.

Jumalanpalveluksen toteuttajat huolehtivat siitä, että kirkkotilassa on rauhallinen, hyvä tunnelma. Lasten kirkkokassit ja leikkinurkkaus pidetään toimivana, istuintyynyt ovat näkyvästi jaossa, jo ulkona kirkkoon saavuttaessa voi olla jokin näkyvä tervetulotoivotus. Monipuolinen musiikki luo erilaisiin jumalanpalveluksiin oman tunnelmansa. Pyhän teemaan liittyvät rukousalttarit, kuvat ja esineet puhuttelevat. Vapaaehtoisin voimin tarjotut kirkkokahvit tuovat kirkkopyhään kodikasta vuorovaikutusta.

Kirkkoon on aina lupa tulla yksin, mutta yhä enemmän voisimme myös miettiä, kenen kanssa voisi lähteä kirkkoretkelle. Kyydin tarjoaminen naapurille tai ystävälle ilahduttaa. Kerrotaan ihmisille mitä hyvää seurakunnassa on tarjolla ja rohkaistaan heitä osallistumaan!

III                  TUOMME VAIHTOPÖYDÄLLE LAHJAMME JA PUUTTEEMME

Yhdessä tehty messu rakentaa seurakuntayhteyttä ja madaltaa erilaisten ihmisten kynnystä tulla mukaan messuun.  Messun suunnitteluun, valmisteluun ja toteutukseen liittyy monenlaisia tehtäviä, joista jokainen voi löytää omansa. Tähän osallisuuteen kutsumme ja koulutamme yhä uusia ihmisiä. Huolehdimme myös siitä, että jokainen vapaaehtoistoimija saa tukea tehtävänsä hoitamiseen. Syksyisin pidämme messun, jossa erilaisissa palvelutehtävissä olevat siunataan. Kiitämme jokaisesta, joka omilla lahjoillaan rakentaa seurakuntaamme.

Usein työntekijät ja seurakuntalaiset toteuttavat yhdessä jumalanpalveluksia.  Jumalanpalveluselämää rikastuttavat myös seurakuntalaisten keskenään toteuttamat kirkkohetket ja hartaudet. Oman kirkkonsa yhteisöllistä jumalanpalveluselämää kehittävät toimintaryhmät voivat nimetä jumalanpalvelusryhmiä, joiden jäsenet päivitetään kaksivuotiskausittain. Jumalanpalvelusryhmiin voi aina liittyä myös uusia jäseniä. Kutsumme mukaan suunnitteluun ja toteutukseen myös alueellamme toimivia erilaisia ryhmiä ja järjestöjä. Omalla tavalla toteutetut kirkkohetket koskettavat. Luottamukseen perustuva tekemisen ilo välittyy kaikille osallistujille.

Yleisen pappeuden perusteella seurakuntalaiset voivat hoitaa monenlaisia tehtäviä jumalanpalveluksessa.  Papin erityiset tehtävät ovat päiväjumalanpalveluksen toimittaminen  sekä ehtoollisen asettaminen ja jakaminen. Ehtoollisella voi avustaa seurakuntalainen, joka on saanut tehtävään koulutuksen ja jolle kirkkoherra on myöntänyt oikeuden toimia ehtoollisavustajana. Kirkkoherran luvalla myös saarnan voi pitää joku muu kuin pappi.

Tarvitsemme seurakuntalaisia mukaan messun suunnitteluun, valmisteluun, toteutukseen ja siihen mitä messun jälkeen tapahtuu. Tilaisuudesta riippuen tehtäviä on tarjolla hyvin monenlaisia: tehdään tilaa uusillekin ideoille ja erilaisten lahjojen käyttämiselle! Saarnaa ja esirukousta voidaan valmistaa yhdessä jonkun porukan kanssa, joku voi tuoda kotipihastaan tai tien pientareelta kukkia alttarille, toinen osaa tehdä mainoksen, jossa kerrotaan mitä kirkossa tapahtuu. Seurakuntalaiset voivat toimia lukijoina, tervetulotoivottajina, rukoilijoina, laulajina, soittajina, järjestelijöinä, juontajina. Kirkkokahvien emännät ja isännät luovat puitteet mukaville kohtaamisille ja kuulumisten vaihdolle messun jälkeen.  Kuka tahansa voi päivittää someen kokemuksiaan mukavasta kirkkohetkestä: näin ehkä joku muukin innostuu tulemaan seuraavana pyhänä mukaan.

IV                  KIITOS ETTÄ MEITÄ OHJAAT YHTEYTEEN SIUNAAVAAN

Jumalanpalveluselämä on kaiken seurakuntaelämän voimanlähde.  Siksi sitä suunnitellaan yhdessä, eri työalojen työntekijät ja seurakuntalaiset yhdessä. Tavoitteena on kutsua yhä uusia ihmisiä suunnittelemaan ja toteuttamaan jumalanpalveluselämäämme. Erilaisia seurakuntalaisia kuunnellen suunniteltu ja toteutettu jumalanpalveluselämä vetää puoleensa yhä uusia ihmisiä. Kotikirkko käy rakkaaksi, mutta ei vain kirkko, vaan se, että pääsee yhdessä toisten kanssa Hyvän Jumalan eteen lepäämään ja voimaantumaan.


1. Jumalanpalveluselämän suunnittelun vaiheet:

VUOSISUUNNITELMA

  • laaditaan edellisen vuoden syyskuussa
  • työryhmässä toimintaryhmien valmentajat, työntekijä joka yksiköstä sekä kirkkoherra (koollekutsuja)
  • suurimmat tapahtumat, yhteiset kirkkopyhät (noin 8/vuosi eri kirkoissa), juhla-ajat.

KAUSISUUNNITELMA

  • helmi-elo / syys-tammi. Tehdään loka- ja toukokuun alussa.
  • laaditaan vuosisuunnitelman pohjalta työryhmässä, johon kuuluvat kanttorit, suntiot ja papit, koollekutsuja on kirkkoherra.
  • joka kirkkoon messuja ja sanajumalanpalveluksia, joskus myös ehtoollishartaus tai pyhäpäivän hartaus. Suunnitelmaan jätetään tilaa myös seurakuntalaisten keskenään toteuttamille tapahtumille.
  • Suolahdessa ja Äänekoskella jumalanpalvelus on pääsääntöisesti klo 10, Sumiaisissa ja Konginkankaalla klo 13.  Jos kirkossa ei ole jumalanpalvelusta, siellä voi olla jokin muu tilaisuus tai ovet auki hiljentymistä varten.
  • tärkeimpinä kirkkopyhinä jumalanpalvelus pidetään kaikissa kirkoissa.
  • kirjataan pappien, kanttorien ja suntioiden työvuorot sekä pyhät, joihin erityisesti tarvitaan seurakuntalaisia järjestelytehtäviin, musiikin toteutukseen tai hartauden pitoon

KIRKKOSUUNNITELMA

  • helmi-elo /syys-tammi. Tehdään kun edellinen valmistuu loka- ja toukokuussa.
  • kausisuunnitelmaa muokaten toimintaryhmät laativat suunnitelman oman kirkkonsa yhteisöllisestä jumalanpalveluselämästä yhdessä papin ja jumalanpalvelusryhmien jäsenten kanssa: millaista toimintaa ja milloin järjestämme kotikirkkoomme? Koollekutsuja toimintaryhmän valmentaja ja kirkon nimikkopappi.
  • kylien tapahtumat ja muut toiveet huomioidaan
  • suunnitelmaan kirjataan, ketä/mitä ryhmiä kutsutaan mukaan jumalanpalvelusten toteutukseen, myös jumalanpalvelusryhmien nimikkopyhät.
  • Nimikkopappi tarkistaa oman kirkon varaukset ja tiedotteet kirkkosuunnitelman pohjalta.

YKSITTÄISEN JUMALANPALVELUKSEN SUUNNITTELU

  • tarve yhteiselle suunnittelulle vaihtelee jumalanpalveluksesta riippuen
  • koollekutsujana liturgi/jumalanpalvelusryhmän vetäjä
  • hyvä ajankohta suunnitelmien kokoamiseen jumalanpalvelusta edeltävä keskiviikko. Liturgi tekee tarkennukset varaukseen ja tiedotteeseen.
  • tärkeintä on, että eri tehtävissä olevilla on ajoissa selkeä käsitys tilaisuuden kulusta ja omasta tehtävästään
  • teamsin hyödyntäminen

2. Jumalanpalveluksen toteutus

Jumalanpalvelus voi olla messu, viikkomessu, sanajumalanpalvelus, perhekirkko, pikkukirkko, pyhäpäivän hartaus tai arjen keskellä vietetty rukoushetki.

Messu, viikkomessu ja sanajumalanpalvelus toteutetaan kirkkokäsikirjan mukaisesti.

Erilaisia jumalanpalveluksia ja hartauksia voi toteuttaa vapaamuotoisesti kirkon perinnettä ja toteuttajien lahjoja ja ideoita luovasti yhdistäen. Panostamme erityyppisiin ja kutsujumalanpalveluksiin.

Annetaan tilaa monimuotoisuudelle! Tilaisuuden tiedotteessa kerrotaan ohjelmasta ja toteutukseen osallistuvista henkilöistä.

Piispat kutsuvat rukoilemaan rauhaa

Ukrainan jännittyneessä tilanteessa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat kutsuvat kaikkia kristittyjä rukoilemaan rauhan puolesta:

Pyhä Kolmiyhteinen Jumala,
Vahvista meissä toivoa, kun sodan uhka ahdistaa.
Varjele Ukrainan kansaa.
Säästä ihmiset sodan kärsimyksiltä,
suo etteivät perheet jää sen jalkoihin.
Vahvista yhteyttä ihmisten, kansojen ja valtioiden välillä.
Auta löytämään tie kestävään rauhaan ja sovintoon.
Vapahtajamme Jeesus Kristus,
tule sinä rauhaksi levottomiin sydämiimme.
Tee meistä rauhasi välikappaleita työpaikoilla, luottamustoimissa ja ystävien parissa. 

 

Rukous rauhan puolesta piispat

Ota yhteyttä

Kappalainen
Vellamontie 1a
44120 Äänekoski

Osallisuuden ja yhteistyön rakentajat yksikön esimies, aikuistyö, viestintä

Seurakuntapastori
Vellamontie 1a
44120 Äänekoski

Kasvun ja perhetyön rakentajat -yksikön esimies

Seurakuntapastori
Vellamontie 1a
44120 Äänekoski

Rippikoulu- ja nuorisotyön pappi