Seurakunnan hallinto
Seurakunta on julkisoikeudellinen yhteisö, kuten valtio ja kuntakin. Kaikilla niillä on verotusoikeus. Eduskunta säätää kirkkolain. Kirkkolaissa on määritelty kirkon ja seurakunnan perustehtävä. Valtiovalta Suomessa luottaa myös muuten evankelisluterilaisiin seurakuntiin ja on sälyttänyt seurakuntien velvollisuudeksi rakentaa ja ylläpitää hautausmaat.
Seurakunta on julkisoikeudellisena yhteisönä velvollinen järjestämään myös asianmukaisen, demokraattisen ja avoimen hallinnon. Tämän hallinnon puitteet on säädetty Kirkkolaissa ja Kirkkojärjestyksessä. Jokainen äänioikeutettu seurakunnan jäsen voi vaikutta yhteisiin asioihin äänestämällä seurakuntavaaleissa. Vaalit ovat samanlaiset kuin valtiolliset ja kunnalliset vaalit. Muutenkin kunnan ja seurakunnan hallintorakenteet ovat lähes yhteneväiset. Seurakuntavaalit pidetään neljän vuoden välein, viimeksi marraskuussa 2022. Vaaleissa valitaan kirkkovaltuusto. Valmistelavana ja toimeenpanevana elimenä toimii kirkkoneuvosto, joka vastaa kaupunginhallitusta. Vaikka hallintomallit ovat samankaltaiset, kunnan ja seurakunnan tehtävät ovat erilaiset.
Kirkon perustehtävän määrittelee Kirkkolaki näin: " Tunnustuksensa mukaisesti kirkko julistaa Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja sekä toimii muutenkin kristillisen sanoman kehittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi."
Seurakunnan tehtävän määrittelee Kirkkolaki näin: Toteuttaakseen kirkon tehtävää seurakunta huolehtii jumalanpalvelusten pitämisestä, kasteen ja ehtoollisen toimittamisesta sekä muista kirkollisista toimituksista, kristillisestä kasvatuksesta ja opetuksesta, sielunhoidosta, diakoniasta ja lähetystyöstä sekä muista kristilliseen sanomaan perustuvista julistus- ja palvelutehtävistä."
Kirkkovaltuusto on seurakunnan ylin päättävä elin. Se päättää veroprosentista, talousarviosta, virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta, rakentamisesta ja muista suurista ja kauaskantoisista asioista.
Hiippakunnan hallinto
Lapuan hiippakunnan hiippakuntavaltuusto vuosille 2024-2028
Hiippakuntavaltuusto tukee ja edistää kirkon tehtävän toteutumista hiippakunnassa ja sen seurakunnissa. Hiippakuntavaltuuston käytännön tehtäviin kuuluu mm. vuosittain hyväksyä hiippakunnan toiminta- ja taloussuunnitelma, talousarvio sekä edellisen tilikauden toimintakertomus ja tilinpäätös. Hiippakuntavaltuusto kokoontuu 2-4 kertaa vuodessa ja sen toimikausi on neljä vuotta. Hiippakuntavaltuuston kautta seurakunnat voivat lähettää aloitteita kahdesti vuodessa kokoontuvan kirkolliskokouksen käsiteltäviksi.
Hiippakuntavaltuuston jäseninä on 14 maallikkoa ja 7 pappia. Kirkkovaltuustot tai yhteiset kirkkovaltuustot ja seurakuntaneuvostot valitsevat hiippakuntavaltuuston maallikkojäsenet. Valtuuston pappisjäsenet valitsee hiippakunnan papisto.
Lapuan hiippakunnan seurakunnat 2023
Uusi vuosi – uusi kartta.Lapuan hiippakunnan kartta näyttää nyt tältä. Vuoden vaihteessa hiippakunnan seurakuntien määrä muuttui: seurakuntia on nyt yhteensä 36, kun niitä aiemmin oli 40.
Huomaatko muutokset? Evijärven seurakunta liittyi Kauhavan seurakuntaan, Lappajärven ja Vimpelin seurakunnat yhdistyivät Alajärven seurakuntaan ja Karijoen seurakunta liittyi Kauhajoen seurakuntaan.
Myös Jyväskylän seurakunnan hallinnollinen rakenne uudistui vuoden alussa. Entisten yhdeksän alueseurakunnan sijaan seurakunnassa on neljä aluejohtokunnan ja johtavan papin johdolla toimivaa hallinnollista aluetta. Seurakunnan toiminta toteutuu 11 lähikirkkoalueella.
Seurakuntarakenteiden muutokset eivät koskaan ole helppoja ja ongelmattomia. Muutoksiin sisältyy kuitenkin aina monia uusia ja innostavia mahdollisuuksia.
