LÄHETYSTYÖ LIITTÄÄ MEIDÄT LUJASTI TOIVOON

WhatApp-viesti kilahtaa puhelimeeni. Tansanialainen työtoverini sebastian laittaa kuvan kirkosta, joka on täynnä ihmisiä. ”Lähetystyö etenee nyt hurjaa vauhtia, ihmisiä tulee koko ajan lisää mukaan toimintaan”. On mukava kuulla nämä kuulumiset. Jumala ei ole jättänyt kirkkoaan. Jumala toimii tässä maailmassa.

Lähetystyö luo kiinteän yhteyden eri maissa ja alueilla toimivien paikallisseurakuntien välille. Suomessa toimiva kotiseurakunta on osa maailmanlaajaa kasvavaa kirkkoa, joka kulkee heikoimpien rinnalla, rakastaa niitä, joita muut eivät rakasta, tekee hyvää, auttaa ihmisiä ja rakentaa toivoa. Kirkko julistaa Jumalasta, joka on läsnä ja tavoitettavissa.

Vierailin kesäkuussa tutuilla paikoilla Tansaniassa. Olin hämmästynyt kaikesta siitä muutoksesta, mitä oli tapahtunut kuluneiden viiden vuoden aikana, jotka olin ollut Suomessa. Uusia seurakuntia oli syntynyt, kirkkorakennuksia noussut ja ihmisiä oli toiminnassa enemmän, kuin oli silloin. Kirkon kasvu oli omin silmin nähtävissä. Kirkon työssä hienoa on se, että aina voi tapahtua enemmän, kuin arvaisi, tai resurssit näyttäisivät sallivan.

Eräällä kylällä Pohjois-Tansaniassa vierailimme seurakunnassa, joka oli alkanut rakentamaan kirkkoa. Voisi sanoa, että seurakunnalla ei ollut juuri mitään resusseja, ei rahaa eikä palkattua työvoimaa. Mutta oli ihmisiä ja uskoa. He sanoivat: ”pystymme itse työskentelemään ja monet materiaalit voimme saada omalla työllämme. Se, mihin itse emme yllä, sen Jumala meille antaa.” Paikkakunnalla on nyt kirkkorakennus ja toimiva seurakunta.

Miksipä sama jumala ei toimisi Suomessakin? Eräässä seurakunnassa suntio oli menossa valmistelemaan alttaria messun ehtoollista varten. ”Montako pikaria laitan tänään alttarille”, kysy suntio. ”Laita kaikki. Pyhä henki voi tänään tuoda kirkon ihan täyteen”, vastasi liturgi. Elävän Jumalan parissa toivoa on tarjolla.

Mikko Pyhtilä

Lähetystyön asiantuntija, Suomen Lähetysseura

(Mikko ja Pia Pyhtilä ovat Äänekosken seurakunnan nimikkolähettejä.)

KIRKKO AUTTAA HÄDÄSSÄ JA KRIISISSÄ (Kirkon kulmilta -kolumni ) 

Suomi on varautumisen mallimaa. Myös kirkko on ollut täällä perinteisesti mukana varautumassa kriiseihin. Onhan kirkko elänyt mukana kansamme kaikissa vaiheissa, niissä vaikeissakin. Jotkut kirkon tehtävistä ovat lakisääteisiä, jotka on vain hoidettava. Osaan tehtävistä velvoittaa Jeesuksen käsky ja lähimmäisenrakkaus. Tärkeitä tehtäviä ovat nämä kaikki.

Kotimaalehti kirjoitti 14.4.2023 otsikolla: ”Kirkko on sodan aikana henkisen kriisinkestävyyden turva” Jutussa kerrottiin kirkon varautumisesta kriiseihin ja kirkon tehtävistä mahdollisen kriisin tai sodan aikana. Kirkolla onkin tärkeä tehtävä olla henkisesti ja aineellisesti ihmisten tukena erityisesti silloin, kun on vaikeaa. Varautumista tehdään jokaisessa Ev.lut seurakunnassa. Valmiussuunnittelulla varmistetaan seurakunnan toiminnan jatkuminen kaikissa oloissa. Seurakunnan toiminta ei pysähdy edes sodan aikana.

Varautumista ja kriisin kestävyyttä tarvitaan tietenkin myös pienemmissä kriiseissä. Lähin esimerkki tästä on kulunut pandemia-aika, jolloin valmiustoimikunta omassa seurakunnassamme kokoontui säännöllisesti, toiminnan mahdollistamiseksi. Seurakunnan toiminta pyrittiinkin pitämään mahdollisimman laajasti auki, samalla huomioiden seurakuntalaisten ja henkilökunnan turvallisuus. Kriisin tullen valmiustoimikunta kokoontuisi samaan tapaan päättämään seurakunnan toiminnasta kriisin aikana. Normaaliolot ovat aikaa, jolloin on aikaa varautua epänormaaliin. Valmiit suunnitelmat ja toimintamallit on sitten tarvittaessa helpompi ottaa käyttöön, kuin alkaa keksiä asioita alusta.

Auttaminen on kirkon ja jokaisen kristityn tehtävä. Seurakunta toimii lähimmäisen rakkauden ja evankeliumin asialla kaikissa oloissa. Kriisi korostaa entisestään aineellisen ja hengellisen auttamisen tarvetta. Kirkolla onkin välineitä käsitellä erityisesti elämän vaikeita osa-alueita. Kun vastaan tulee pieniä ja isompia kriisejä, ne pitää kohdata hyvin varautuneena. Silloin kirkko voi auttaa hädässä olevia ihmisiä myös kriisin aikana.

Juho Hintikka
Seurakuntapastori ja valmiuspäällikkö
Kasvun- ja perhetyön rakentajat yksikön esihenkilö

 

Sana sinulle, ole hyvä. Hetken hiljentyminen vuoden jokaiselle pyhäpäivälle.