Konginkankaan sankarihautausmaa

Talvisodan jälkeen vuonna 1940 arkkitehti Ilmari Wirkkala teki kokonaissuunnitelman Konginkankaan kirkkopihalle ja hautausmaalle poikansa Tauno Wirkkalan maastomittausten mukaisesti. Sankarihautausmaa-alueen suunnittelussa lähtökohtana oli vuoden 1918 kansalaissodan hauta-alue. Talvi- ja jatkosodan (1939–1944) sankarivainajat haudattiin aikaisemman hauta-alueen sivuille ja edustalle. Hautausmaan ja kirkkopihan ympärille oli merkitty kiviaita, jossa oli kolme porttia. Wirkkalan suunnitelmassa nähtiin ensi kertaa kirkkopiha kartalla.

Wirkkalan ensimmäinen suunnitelma edusti hänelle tyypillistä tuotantoa. Tosin kaikenlaiset seremonia-aukiot, joita hän suosi, oli tässä suunnitelmassa jätetty pois. Suunnitelmissaan Wirkkala jatkoi vuoden 1918 patsasta sivuille matalilla siivekkeillä, joihin olisi hakattu nimialueiksi reliefiristit. Hauta-alueen takakulmiin oli suunniteltu neliömäiset paadet lisäkivineen. Paasiin olisi merkitty sotavuodet. Hauta-alueen etukulmiin Wirkkala suunnitteli makaavat leijonat, jotka symboloivat urhoisuutta ja jalomielisyyttä. Tämä suunnitelma jäi toteutumatta uudelleen alkaneen sodan vuoksi. Lisäksi ensimmäistä suunnitelmaa pidettiin ylimitoitettuna pienen seurakunnan kirkkopihaan.

KUVA Rippikoululaisia sankarihaudalla vuonna 1944. Helena Liimataisen kuvakokoelma.

Vuonna 1943 Ilmari Wirkkala laati uuden sankarihauta-aluesuunnitelman edellisen suunnitelman pohjalta. Suunnitelmassa kiinnitettiin huomiota alueen tasapainoisuuteen suhteessa vainajien määrään. Hautausmaan sivuille merkittiin tilavaraukset lotille ja rintamamiehille. Hautausmaalle hankittiin kullekin vainajalle tyynykivet vuonna 1948–1949.

Konginkankaan kirkkovaltuusto kaipasi vuonna 1961 sankarihautausmaan lopullista järjestämistä ja perusti sankarihautatoimikunnan, jonka puheenjohtajana toimi valtuuston puheenjohtaja Eino Kosonen.  Toimikunta pyysi jälleen Ilmari Wirkkalalta uudet suunnitelmat. Luonnoksia saatiin kaksi. Toteutettavaksi valitussa B-luonnoksessa oli toispuoleinen, laatoitettu alue, jolle sijoitettaisiin suuri kupariristi ja sen juurelle laatta sotavuosimerkintöineen. Tämä laatta vaihdettiin toteutusvaiheessa kuutiomaiseen kivipaateen.

KUVA Ilmari Wirkkala: Luonnos B Konginkankaan sankarihautojen järjestelyksi 13.6.1961 (KSA)

Risti tilattiin Taidetakomo Harvialta Jyväskylästä. Ristin jalustan valoivat rakennusmestari W. Rauhamaa ja suntio V. Minkkinen. Ympäristön puutarhatyöt tehtiin puutarhuri Hakkaraisen johdolla.

Muistomerkki paljastettiin 9.9.1962 pidetyssä juhlassa. (Sankaripatsastoimikunnan pöytäkirjat 31.7. ja 28.11. 1962) . Konginkankaan sankarivainajien lukumäärä oli 68 kaatunutta, joista sankarihauta-alueeseen on vuosina 1939–1962 haudattu kaikkiaan 63 kaatunutta. Omiin sukuhautoihin siunattiin kaksi ja muiden pitäjien sankarihautoihin kolme sankarivainajaa. Eniten kaatuneita oli vuosina 1941 ja 1944.

Koko hautausmaa-alue kartoitettiin uudelleen vuonna 1986. Kartoituksen laati jyväskyläläinen puistopäällikkö Ahti Kauppinen. Kartoituksen yhteydessä saatettiin hautakirjanpito ajan tasalle. Sankarihautausmaan ilme ei muuttunut.