Sumiaisten sankarihautausmaa ja sankaripatsas

Sumiaisten Rintamamiesyhdistys pyysi kirkkoneuvostoa valitsemaan jäsenet sankaripatsastoimikuntaan helmikuussa 1940, ja teki maaliskuussa 1941 aloitteen sankaripatsaan hankkimisesta.  Tämä suunnitelma lykkääntyi jatkosodan vuoksi. Sankarihautoja kuitenkin kunnostettiin talkoilla juhannuksen alla 1942. Haudat jätettiin hiekalle ja niille laitettiin ruukkukukkia. Hautausmaata kunnostettiin ja kaunistettiin urakalla, talkootyönä ja Veikko Hintikan toimesta. Rahankeräämiseksi hankittuja adresseja levitettiin ympäri pitäjää syksyllä 1948.

Kirkkovaltuusto varasi vuoden 1950 menoarvioon 250 000 markan määrärahan sankarihauta-alueen kunnostamiseksi ja laattakivien hankkimiseksi. Suunnitelmat laattakivistä tilattiin arkkitehti Ilmari Wirkkalalta. Sankarihautojen ”kaunistamissuunnitelmaa” ei päästy toteuttamaan varojen puutteen takia, mutta sankarihaudoille teetettiin uudet ristit ja nurmikko kunnostettiin. Työ teetettiin päivätyönä.

KUVA Asevelijuhlan muistojuhla vuonna 1940. Lauri Hytösen kuvakokoelma.

Sumiaisten seurakunta perusti sankaripatsastoimikunnan, jonka ensimmäinen kokous pidettiin pappilassa maaliskuun lopussa vuonna 1954.  Läsnä olivat puheenjohtaja, kirkkoherra Toivo Roivas ja jäsenet Otto Kauppinen, Bernhard Pöyhönen ja Matti Liimatainen. Sihteerinä toimi kunnan taloudenhoitaja Eino Väistö.  Hankkeen toteuttamiseksi haettiin poliisiviranomaiselta Sumiaisten alueelle keräyslupa ja laadittiin tarjouspyyntö Pieksämäen Kiviveistämölle. Kirkkovaltuusto anoi Sumiaisten kunnanvaltuustolta 600 000 markan hankeavustusta.

Patsastoimikunnan kokouksessa huhtikuussa 1955 kirkkoherra luki arkkitehti Ilmari Wirkkalan laatiman kirjelmän Sumiaisten sankaripatsasluonnoksesta työselityksineen. Samassa kokouksessa hyväksyttiin urakkasopimus Pieksämäen Kiviveistämön kanssa. Sopimus sisälsi patsaan ja nimikivijonojen tekokustannukset perustuksineen, kaivuineen ja täyttöineen.

KUVA Arkkitehti Wirkkala suunnitteli sankarihaudan Suomen lipun malliseksi. Pirjo Pennasen piirros. Keski-Suomen Museo.

Sankaripatsas tuli maksamaan yhteensä noin 900 000 markkaa. Hankerahoitus saatiin kunnan avun ja seurakunnan ottamien lainojen ja keräysten lisäksi Sumiaisissa toimivilta järjestöiltä, rahalaitoksilta, osuuskaupoilta ja puutavarayhtiöiltä.

KUVA Vihkiäisjuhla 25.9.1955 Lauri Hytösen kuvakokoelma.

Sankaripatsaan vihkiäisjuhla pidettiin syyskuun 25. päivänä vuonna 1955 heti jumalanpalveluksen jälkeen. Kutsuvieraiksi sankaripatsaan paljastustilaisuuteen pyydettiin aikaisemman sankaripatsastoimikunnan puheenjohtaja, seurakunnan entinen kirkkoherra Toivo Roivas, joka piti patsaan paljastuspuheen sekä sodan aikaiset Sumiaisten ”poikain” yksiköiden päälliköt, Suolahden sotilaspiirin edustajat, seurakunnan ja kunnan edustajat, sotainvalidien edustajat ja reserviupseeriliiton edustajat. Kutsuttujen joukossa olivat myös sankaripatsastoimikunta kokonaisuudessaan sekä arkkitehti Wirkkalan ja Pieksämäen Kiviveistämön edustajat. Juhlatilaisuuden jälkeen kutsuvieraille tarjottiin päivällinen seurakunnan puolesta kanttorilassa. Kaatuneiden omaisia ja kaikkia seurakuntalaisia kehotettiin joukolla saapumaan sankaripatsaan paljastustilaisuuteen. Paljastustilaisuuden ajaksi sankaripatsaalle kunniavartion järjestäjiksi pyydettiin reserviupseeriliittoa. Paljastustilaisuuden jälkeen oli kahvitarjoilu seurakuntalaisille Harjulassa.

Ohjelma:  

Kirkonkellojen soittoa n. 5 min

Mieskuorolaulua kanttori A. Hyyrysen johdolla ”Oi kallis Suomenmaa”

Patsaanpaljastus: khra Toivo Roivas

Vastaanottopuhe pastori Matti Ahonen

Kirkkokuorolaulua ”Ääressä sankarikumpujen”

Seppelten lasku: eri järjestöt

Vainajalle muistopuhe: past. Matti Ahonen ja loppurukous.

Lopuksi laulettiin virrestä n:o 459 2-3 säkeistöt.

Paljastustilaisuuden jälkeen lisättiin kahden kentälle jääneen nimet nimilaattaan. Lisäksi Suolahden piiriesikunnan  määräyksen mukaisesti sodassa saamiensa haavojen ja sairauksien jälkiseurauksiin menehtynyt autoilija Onni Niskanen haudattiin sankarihautaan. 

Sankarihautaan on siunattu 78 sankarivainajaa. Lisäksi 22 kentälle jääneen nimet on muistomerkissä.  Muistomerkissä lukee

Pysähdy matkamies murhemiellä!

Olimme myös mekin taiston tiellä.

Myös meidän osuus oli tappioon ja kunniaan.

Oi, Herra, katso puoleen Isänmaan