Kirkollista elämää Suolahdessa

Kauan sitten, eräkaudella, seutukuntamme Päijänteen vesistöjen pohjoisten reittien varret olivat osa Sysmän seurakuntaa. Sysmästä tuli pappi vesiteitä pitkin kerran kesässä Kuhnamon Ristinlahteen kirkonmenoja pitämään. Tätä tapahtumaa muuten muistetaan vieläkin; Kapeenkosken Honkaristillä vietetään nykyään joka kesä Laukaan ja Äänekosken seurakuntien yhteistä juhannusjuhlaa.

Vuodesta 1560 seutukunta kuului Rautalammin kirkkopitäjään ja kaksi vuotta myöhemmin perustettuun hallintopitäjään, joka oli jaettu verotuksen takia kolmeen neljänneskuntaan. Suunnilleen tämän jaon mukaisesti erotettiin vuonna 1593 Laukaan kappeliseurakunta, johon Suolahti kuului Paadentaipaleen kinkeripiirinä.

Vielä 1800-luvun lopulla kylässämme oli vain yhdeksän taloa ja muutama torppa. Alue alkoi kehittyä rautatien rakentamisen seurauksena. Ensimmäinen juna saapui Suolahteen vuonna 1898. Rautatie, Keiteleen uitot, sataman keskeinen sijainti, laivaliikenne ja teollistuminen kasvattivat nopeasti sekä Suolahden että Äänekosken kyliä.

Kasvun myötä seutukunnalle haluttiin oma kirkko. Itsenäinen seurakuntatoiminta alkoi vuonna 1907 ja kolme vuotta myöhemmin pastori Frans Niemestä, joka oli tullut Keski-Suomen Opistolle johtajaksi, tuli Äänekosken kirkkoherra. Papintodistukset saatiin ja kirkolliset toimitukset sovittiin Rauharannan pappilassa. Kirkko ja pappilan palvelut olivat kuitenkin suolahtelaisille hankalien taipaleiden takana, pappilaan ja kirkkoon kuljettiin Suolahdesta useimmiten jalan, talolliset pääsivät kulkemaan hevosella.  Suolahdessa seurakuntalaiset kokoontuivat Kukkulan seuraintalossa ja kansanopistolla. Virisi toive saada paikkakunnalle oma rukoushuone.

Rukoushuoneen saamiseksi perustettiin vuonna 1920  Suolahden Rukoushuoneyhdistys, joka alkoi kerätä varoja mm. ompeluseuratyöllä ja kolehdeilla. Oma seurakuntatalo oli tavoitteena myös  vuonna 1931 perustetulla Suolahden seurakuntayhdistys ry:llä, joka ryhtyi toden teolla ajamaan asiaa. Monien vaiheiden jälkeen Suolahden kirkon rakennustyöt aloitettiin keväällä 1939. Talvisota keskeytti rakennustyöt kuukausiksi mutta lopulta kirkossa voitiin viettää suurta juhlaa, ensimmäistä jumalanpalvelusta 6.10.1940.

 (lähde: Sparf, Urpo 1995. Suolahden seurakunta 50 vuotta 1946-1996)

Omaksi seurakunnakseen Suolahti erotettiin vuonna 1946. Kirkkoherroja oli itsenäisen seurakunnan aikana neljä. Ensimmäinen kirkkoherra oli Samuli Aaltonen (1946-1953). Häntä seurasivat Martti Sinko (1953-1975), Pekka Palho (1975-1982) ja Jukka Kuparinen (1982-2006). Suolahden kirkkopiiri on ollut osa Äänekosken seurakuntaa vuodesta 2007, jolloin taajamat yhdistyivät kuntaliitoksen seurauksena. Kuparinen jatkoi yhdistymisen jälkeen uuden Äänekosken seurakunnan kirkkoherrana eläkkeelle jäämiseensä saakka eli vuoteen 2014.

Suolahden kirkkopiirissä on vireää seurakuntatoimintaa. Tästä on esimerkkinä jokasyksyinen seurakuntaviikko, jota on vietetty vuodesta 1994 lähtien. Viikon aikana järjestetään tapahtumia monenikäisille. Viikon suunnittelussa ja järjestelyissä ovat vahvasti olleet mukana luottamushenkilöt, nyttemmin kirkkopiirin piirineuvosto. Seurakuntalaiset kantavat myös vastuuta  jumalanpalveluksissa, pitävät hartauksia, vetävät raamattu-, rukous ja käsityöpiirejä, lähetystyön tilaisuuksia, ovat mukana musiikkitoiminnassa ja kuoroissa, ystävätoiminnassa sekä monenlaisissa talkoissa ja tempauksissa.  

Vapaaehtoistoiminta on Suolahdessa koettu tärkeäksi, omaa seurakuntaa haluavat edelleen olla rakentamassa sekä seurakuntalaiset että työntekijät.

Suolahden kirkon historiaan voit tutustua kirkon esitteen avulla.