Kirkon kulmilta -kolumni

Minä tarjoan teille tulevaisuuden ja toivon

Jeremian kirjassa Jumala lupaa meille tulevaisuuden ja toivon. Tämä sanoma on hyvä kuulla juuri tänään. Konfliktit ja sodat tulevat päivittäisessä elämässä meidän eteen uutisissa. Hamasin terrori-iskut Israeliin ja Israelin kostotoimet Gazassa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen kohta jo kaksi vuotta jatkuneet seuraukset. Epätietoisuus sabotaasista kaasuputkeen ja tietoliikennekaapeliin Itämerellä. Puhumattakaan niistä konflikteista, jotka jäävät näiden kaikkien varjoon. Jemenin vuosia jatkunut konflikti. Syyrian sisällissota, joka on jatkunut jo yli kymmenen vuotta ja jossa satoja tuhansia ihmisiä on menettänyt ja edelleen menettää henkensä. Kaiken tämän keskellä meiltä unohtuu, että Jumala on luvannut meille tulevaisuuden ja toivon.

Uutisten keskellä ja sosiaalisessa mediassa meille syötetään informaatiota, jossa toinen osapuoli on paha ja toinen on hyvä. Meidän oletetaan ottavan kantaa ja asettuvan jollekin puolelle. Useissa konflikteissa kuten Venäjän hyökkäyksessä Ukrainaan on se tilanne, että toinen osapuoli on aloittanut konfliktin ja toinen ainoastaan koettaa puolustaa omaa maataan. Monissa konflikteissa tilanne ei kuitenkaan ole näin mustavalkoinen. On konflikteja, joissa sanotaan uskonnon olevan syypää. Pohjois-Irlannissa sanottiin että konfliktia käytiin katolilaisten ja protestanttien välillä. Keski-Afrikan tasavallassa sanottiin, että konflikti on kristittyjen ja muslimien välillä. Yleensä uskonto ei kuitenkaan ole syypää konfliktiin. Syyllistä kannattaa ennemmin etsiä ihmisistä ja heidän vallanhalustaan sekä identiteettipolitiikasta, jonka lietsominen on omiaan johdattamaan konfliktiin ja oikeuttamaan väkivalta väärillä olettamuksilla siitä, mitä toinen on.

Suurin kärsijä jokaisessa konfliktissa on siviiliväestö. Ihmiset jotka haluavat rauhaa ja vakautta elämäänsä, mutta jotka joutuvat elämään konfliktin keskellä epätietoisuudessa. Kaiken tämän epätietoisuuden keskellä on usein liian helppoa tehdä toisista yleistyksiä. Näillä yleistyksillä koetetaan oikeuttaa väkivalta ja vihapuhe. Työssäni olen huomannut, että kun ihmiset kohtaavat, niin yleistykset väistyvät. Kun kristityt ja muslimit tai juutalaiset ja muslimit kohtaavat niin he oppivat tuntemaan toisen ihmisen, lähimmäisen. Vaikka uskomme eri tavoin, niin meillä on samoja unelmia ja toiveita. Näiden unelmien ja toiveiden varaan on hyvä rakentaa keskinäinen kunnioitus ja yhteisymmärrys.

Siksi ajattelen, että Jumalan lupaus meille tulevaisuudesta ja toivosta on tärkeä. Kaikkien konfliktien keskellä ja maailman mustavalkoisuuden keskellä me voimme avoimin mielin oppia toinen toisiltamme ja todeta, että vaikka olemme erilaisia, niin meitä yhdistää toivo paremmasta huomisesta. Ja sen Jumala on meille Jeremian kirjassa luvannut.

Kirjoittaja on äänekoskelaislähtöinen rauhantyöhön erikoistunut pastori Aaro Rytkönen